"Vrrruuum Kimi, vrrruum" vaikeroin herätessäni ja hätkähdin. Äh, se olikin vain unta!
Hieroin unihiekkaa silmistäni ja katselin ympärilleni. Onpas hauska
herätä taas uuteen päivään! Herääminen ei ole lähiaikoina tuntunut yhtä
hyvältä kuin tavallisesti. Mä olen keskittynyt oikeastaan koko viikon
vaan dokailemaan shampanjaa ja polttelemaan jonkinlaisia yrttikasveja
joita ostin pehtooriltamme, koska Tommi Evilä voitti urheilupalkinnon.
Meidän Tommi!
Rikuolli on ilmeisesti musta vähän huolissaan, koska se oli soittanut
faijan kartanolle - vaikka mä vain olen isänmaallinen! Yhtenä yönä
makailin narkoottisista aineista ja pontikasta sekapäisenä kartanomme
metsässä ja hyräilin isänmaallisia marssilauluja sammalmättäällä
maaten, kun Riku ja faija tulivat ketunmetsästysasuihin pukeutuneena,
kahtatoista vinttikoiraa taluttaen mun luokseni. "Milla Beeseni,
enkelini, meidän pitää jutella" sanoi faija ja kantoi mut kartanolle ja
takkahuoneeseen.
Riku ja faija olivat kuulemma keskustelleet musta. Ne yrittivät
selittää jotakin miten se on ihan oikein että juhlii urheilumenestystä,
mutta liian pitkälle ei sovi mennä, tai saattaa tapahtua jotakin pahaa
ja haavoittaa sieluaan. Nyyhkytin voipuneena ja oksensin faijan
metsästyssaappaille. Sitten nukahdin.
Nyt kaikki on ihan hyvin. Me keskusteltiin asiat läpi ja faija lähti yökoneella takaisin Isoon Omenaan hoitamaan bisneksiä.
Jossakin vaiheessa yötä Riku könysi viereeni, heitti rakkauden
gladiaattoriverkkonsa mun lemmen areenaleijonani päälle ja survoi
keihäällä niin että koko taistelutanner oli täynnä veristä mössöä.
Rikuollilla ei nimittäin ole koskaan ongelmia erektion kanssa, vaikka
hän olisi kuinka humalassa!
- Milla B.
lauantai, 20. elokuu 2005
Kommentit