Mä en ole oikein pystynyt kirjoittamaan sen jälkeen, kun Illuusia sanoi blogissaan ja mun kommenteissa ettei hän pidä musta. Yritän toistella itselleni että jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, mutta sitten tulee taas mieleen kaikki ne kerrat, kun kävelen ulos kapakasta ja luulen yhtäkkiä olevansa hotellin hississä ja sanon portieerille "viitoseen". Kyyneleet vierivät silmäkulmaani pitkin - ensin yksi, sitten toinen, lopulta kokonainen kyynelten kolonna.

Elämän on kuitenkin jatkuttava. Satunnaisen masennukseni mustat siivet viedäkseni mä kävin Rikuollin kanssa tänään purjehtimassa. Laiturilta irtautuessamme myrsky nousi: ainakin kaksi aaltoa iski huvipurteen täydellä voimallaan ja me nähtiin parhaaksi kiinnittää köysi takaisin kiinni laituriin. Ei tässä nyt sentään lähdetä meren raivon armoille säässä, johon kaislaveneellä tsuppaileva alkuasukaskin tarvitsisi avukseen melan.

Onneksi on sentään blogeja, jotka ei pelkästään keskity toisten mielten pahoittamiseen vaan kirjoittaa oikeasti asiaa. No Sex in the City -blogi on taas hieno lisä tähän naisten elämästä kertovien päivyreiden kirjoon. Mistä miehet muuten tietäisivät! Ajattelin lukea sitä koko yön vadelmasorbettia hopeapikarista syöden ja itseäni tyydyttäen.

No mitä, sehän melkein rimmasi. Ei runoilijaa saa sanoa mauttomaksi, senkin kuvottavat kuohilaat.

Frutti di mare!

- Milla B.