Tiramisin, eli Tiriksen kuten mä nuorekkaasti sanon, Tiralle oli sattunut samalla tavalla kuin mulle vähän aikaa sitten.
Kävelin rauhassa kaupungilla ihastellen näyteikkunoissa kiiltäviä
vaatteita joihin köyhillä häviäjillä ei ikinä olisi varaa, kun joku
tyyppi tuli mun viereen. Se kysyi tarvitsenko mä apua kassien
kantamisessa - mulla oli tuhansia satoja kasseja, koska olin juuri
ollut ostamassa uusia vaatteita ihan vain sen takia, koska yhdelle
mekolle kaatui ohrasuurimovelliä ja se sai mieleni todella huonoksi.
Annoin sen auttaa kantamisessa, mutta otin varovasti esiin
kyynelkaasusumuttimen jonka Riku on mulle jonkun kapiaisena
työskentelevän tuttavansa kautta hankkinut. Se puhui paljon asioista ja
kehui mun kenkiäni mikä on täysin oikein, koska mulla on mahtavia
kenkiä. Kun me saavuttiin mun bemarille, se tapahtui: "Tämä voi olla
vähän tungettelevaa, mutta mä omistan kahvilan tässä keskikaupungilla
ja ajattelin vain, että jos sä joskus haluaisit tulla käymään, niin
voin tarjota kupposen. Tai jotain, niinku."
Kuvitelkaa! Mikä runkkari! Sumutin empimättä sitä kyynelkaasulla
silmiin. Kun mä lähdin kumit vinkuen ajamaan autolla, mietin pitäisikö
mun pysäyttää johonkin ja kertoa että mies yritti raiskata mut ja antaa
sen tyypin tuntomerkit. Siis ihan käsittämätöntä.
Miehet kuvittelee, että ne voi noin vain tulla puhumaan naisille. Mä
olen sitä mieltä, että tuota varten pitäisi olla joku laki, mikä antaa
oikeuden lynkata ihmisiä. Huh huh. Jos mies ei kykene ohikulkiessaan
lihaksillaan tekemään selväksi että pystyy tarjoamaan naiselle mitä
nainen tarvitsee, niin aivan turha kerätä rohkeutta ja tulla
selittämään jostain kahvista. Säälittävää.
Sitten tullaan nettiin vaikeroimaan, kun ei ole naista. Palakaa helvetin tulessa, minä sanon!
- Milla B.
tiistai, 2. elokuu 2005
Kommentit